| Catarina Ryöppy being misplaced Suomen valokuvataiteen museo, Projekti 27.9.–10.11.2002 Teoksen ääni: Max Savikangas Työni lähtökohdat ovat suvussani kulkeneissa tarinoissa pienestä tlingit-tytöstä, nimeltään Tsamo, jonka isoisäni setä otti kasvatikseen ja toi Suomeen Alaskan Sitkasta vuonna 1862. Isoisäni isä ja setä toimivat Venäjän virkamiehinä Alaskassa 1850- ja 1860-luvun vaihteessa. Isoisäni syntyi Sitkassa. Rinnastan työssäni nämä kaksi lasta, isoisäni ja pienen tytön, jotka olivat täysin eri kulttuureista, valloittajan ja valloitetun maailmoista. He hahmottivat itsensä ja ympäristönsä varmasti hyvin eri tavoin. Työssäni olen yrittänyt tavoittaa sitä ääretöntä vierauden ja toiseuden tunnetta, jota myös itse koin ja jonka jokainen kokee siirtyessään kulttuurista toiseen. Matkallani Sitkaan kohtasin menneisyyden ja nykypäivän monikerroksisuuden ja lukuisat näkymättömissä olevat viestit. Nämä ovat lukemattomien pakolaisten ja pakkosiirrettyjen jokapäiväisiä kysymyksiä pelon, epävarmuuden ja syrjäytymisen lisäksi. Näyttelyn nimi, being misplaced, on lainattu tlingit-kirjailija Nora Marks-Dauenhauerin samannimisestä runosta. Kuvasarjat syntyivät syksyllä 2001 ja keväällä 2002 Sitkassa Alaskassa. _____ Tsamon tarina Sitka sijaitsee Alaskassa Shee-saarella. Shee on saaren tlingitnimi. Tlingitit ovat alueen alkuperäiskansa. Heitä on jäljellä noin 10 000. Nykyisin saari on nimeltään Baranof. Venäläiset perustivat tukikohtansa tlingitien maalle 1800-luvun alkupuolella verisen taistelun jälkeen. Sittemmin he pystyttivät linnan kuvernöörin virka-asunnoksi tlingitien entisen linnoituksen paikalle Noow Tlein -kukkulalle. Asuin Sitkassa tämän kukkulan juurella ja kuvasin ikkunani läpi sarjaa Days and days of questions. Isoisäni isä, Hampus Furuhjelm valittiin Alaskan kuvernööriksi vuonna 1859, jolloin hän lähti vaimonsa Annan kanssa Suomesta Sitkaan, silloiselta venäläiseltä nimeltään Novo Arkangelsk. Isoisäni Elis syntyi siellä vuonna 1862 kolmantena neljästä sisaruksesta. 1867, vähän ennen Alaskan myyntiä Yhdysvalloille, Hampus siirtyi Siperian kuvernööriksi ja perhe lähti Nikolajevskiin muutamaksi vuodeksi, jonka jälkeen muuttivat takaisin Suomeen. Hampuksen veli kaivosinsinööri Hjalmar, joka oli toiminut Alaskassa Tsaarin Venäjän aikana, toi Sitkasta pienen tlingit-tytön nimeltä Tsamo. Hän oli syntynyt vuonna 1854. Tsamo oli tiettävästi päällikkö Naskhakhanin tytär. Hjalmar Furuhjelm maksoi 23 syyskuuta 1859 tytön hinnan rahassa ja tavarassa. Asiakirja on säilytetty Suomen Kansallismuseossa. Todistajina tilaisuudessa olivat sitkalaiset päälliköt Nashon ja Mihail Kooxx'aan, jonka virka-kaftaanin kuva, Todistaja, on osana teostani. Tsamo lähetettiin 1862 laivalla Suomeen. Laivan kapteenina oli Lars Krogius. Matkalla, San Fransiscossa, Tsamo kastettiin kristinuskoon, ja hän sai nimekseen Aina Iliamna Moore. Iliamna-nimen hän sai Alaskan niemimaalla olevan tulivuoren mukaan ja sukunimen Moore mahdollisesti tunnetun Alaskassa toimineen kaivosinsinööri Mooren mukaan. Krogiuksen pariskunta oli kummeina tilaisuudessa. Suomessa Tsamo pidettiin palvelustyttönä ensin Hjalmar Furuhjelmin kodissa Nurmijärvellä. Hän sai kuitenkin kouluopetusta Helsingissä. Hjalmar F. meni vasta Suomeen tultuaan naimisiin ja kerrotaan että uusi nuorikko ei tullut toimeen Tsamon kanssa. Kertomuksen mukaan tyttö oli kaatanut kiehuvaa vettä emäntänsä päälle. Tsamo annettiin neiti Axelsonin hoitoon Lohjannummelle. Tämäkään sijoitus ei onnistunut, vaan tyttö vietiin vielä Mäntsälään pastori Aspelundille. Tsamo kuoli kolmetoistavuotiaana lavantautiin vuonna 1868. Isoisäni Elis teloitettiin Toijalassa kansalaissodan viimeisinä päivinä vuonna 1918. _____ Lähteet: Annie Furuhjelm, Människor och öden K-G Olin, Alaska, Ryska tiden Richard A. Pierce, The Russian Alaska Pirjo Varjola, The Etholén Collection Alaska State Museum |